Etsivä löytää

Ko Changin aiheuttaman alkujärkytyksen jälkeen päätimme antaa saarelle mahdollisuuden, ja hölläsimme omaa asennettamme hiukan avoimemmaksi. Majapaikastamme vuokratulla skootterilla olemme omatoimisesti kierrelleet saarta ja pienten eksymisien kautta päätyneet mitä upeampiin paikkoihin! Varsinkin saaren itärannikko (paikallisten harvaan asuttama, vain muutama resortti ja hotelli) on näkemisen arvoinen vesiputouksineen ja kalastajakylineen. Tiet itäpuolella ovat hyvässä kunnossa, liikennettä on vähän ja maisemia siitäkin edestä. Tuttuja rantoja ja lähimaisemia kävimme tarkastelemassa mereltä käsin kajakilla, rantautuen kauniille pikkurannalle jonka rantavesi olikin täynnä meduusoja. Uiminen sai jäädä, mutta ikimuistoinen retki silti.

Saaren elämänmenoon sekä tapoihin on tottunut yllättävän nopeasti, ja asiat hoituvat kun rohkeasti menee, tekee ja kysyy. Vaatteetkin pesetetty pesulassa (1€ kahdelta kilolta pyykkiä) saaden silitettyinä ja viikattuina takaisin seuraavana päivänä. Helppoa! Saarella liikkuminen ja asioiden hoitaminen olisi melko haastavaa (mahdotonta?) ilman skootteria, varsinkin omilla huudeillamme jossa ei paljon palveluita ole. Skootterilla liikkuminen on samalla kertaa hauska ja helppo tapa liikkua paikasta toiseen ja tutkia saaren elämänmenoa. Kun tuuli humisee korvissa niin kovaa, että se onnistuu peittämään moottorin äänet lähes kokonaan alleen, toinen toistaan kauniimpien maisemien vilahdellessa ohi, sitä tuntee olevansa todella elossa ja lomalla. 

Majapaikastamme vuokrattu (3,5€/vrk) vaaleanpunainen skootteri näyttää ehkä suhteellisen harmittomalta kulkupeliltä, mutta suoralla tiellä sillä pääsee hyvinkin 80 km/h vauhtiin. Tosin saaren mutkaiset ja mäkiset tiet hillitsevät meidän nopeusennätysten tekoa ja hieman vajaat renkaat tuntuvat myös takapuolessa, jos kuskilta jää pahimmat tien epätasaisuuden huomioimatta. Lisäksi silmä pitää olla tarkkana tiellä liikkuvien kissojen, kanojen ja kulkukoirien varalta. Onpa vastaan tullut apinoitakin. Vasemman puoleiseen liikenteeseen taasen tuntui tottuvan melko nopeasti. Yhtä ikävännäköistä kolaria olimme todistamassa ruokapaikasta käsin eräs ilta. Paikan pitäjä kertoikin "it's not if you crash, it's when you crash". Aasialaisessä liikenne- ja ajokulttuurissa vielä pientä kehittämistä. 

Skootterin toinen tärkeä tehtävä on tutustuttaa meidät saaren ruokavalikoimaan vieden meitä mitä kummallisimpiin paikkoihin. Oman resorttimme ravintola on meidän (ja TripAdvisorin) mielestä saaren parhaita. Annokset ovat todella isoja ja näyttäviä, mutta ennenkaikkea loistavan makuisia (vaikea löytää sopivaa adjektiivia näin taivaalliselle ruoalle!). Hintataso on luonnollisesti siis hiukan muita korkeampi (illallinen kahdelta noin 400 bahtia/10€). Budjettitietoisina olemmekin välillä (päivittäin, lounas tai päivällinen) syöneet pienissä paikallisissa kojuissa ja katukeittiöissä, eli käytännössä paikallisten pihoilla jonne katettu tuolit ja pöytä saaden erinomaista aitoa (ja tulista) Thaimaalaista ruokaa. Tutuista ympyröistä poistuminen kannattaa ja palkitsee nimenomaan tällaisessa turistipaikassa,jossa aitous hukkuu neonvalojen ja hässäkän alle. 

Varjoja paratiisissa? yöunia (tai nukahtamista) ovat välillä vaikeuttanut huoneessamme melskaavat liskot! Ensimmäisten öiden kauhukuvat tappajaliskoista kuitenkin googlettamalla vaihtuu hyväksyttäviin gekkoihin, jotka pitävät huolen huoneen hyönteisten poissaolosta. Eikä puhuta mistään sisiliskojen kokoluokasta vaan kunnon liskoista. Olipa kaveri maistellut vähän Mentos Fruit-karkkipatukkaa ja saippuaakin, jättäen kohteliaasti jätöksensä suihkun lattialle. Hyttysverkko pitää liskot ja muutkin yölliset vieraat sängyn ulkopuolella, joten hyvin on nukuttu 10-12 tuntisia yöunia aaltojen kohistessa. 

Majapaikkamme on kerrassaan loistava, todellinen helmi niin sijainniltaan kuin omistajankin puolesta. Liskojen lisäksi muitakin eläinystäviä löytyy; paikan koirat, ja omaa ikävöidessä voi lainamurren kaapata kainaloon. Tänne olisi helppo jäädä, vaan matka jatkuu ensi viikolla kohti uusia seikkailuja...