Käytimme viikon aikana hyväksi Khanomin tarjoamaa mahdollisuutta täydelliselle tekemättömyydelle. Kaupungin ja lähialueiden nähtävyydet kolusimme skootterilla läpi kahdessa päivässä, joten lojumiselle jäi runsaasti aikaa.
Aikaa ja rahaa säästääksemme päätimme pysyä paikallamme, ja siirtyä sitten kertaheitolla Bangkokiin, ilman välietappia. Kertaheitolla siirtyminen tarkoitti siis yli 500 kilometrin matkustusta junalla tai bussilla. Viikon aikana teimme tuttavuutta paikallisen ravintolan työntekijän kanssa (yksi harvoista englantia puhuvista Khanomlaisista), ja lyötyämme viisaat päämme yhteen, päädyimme yöbussiin suoraan Khanomista. VIP-bussilippu maksoi reilut 900 bahtia/henkilö (noin 22€), eli hiukan 2. luokan yöjunaa kalliimpi. Vaan kylläpä aamuyön tunteina kadutti, ettemme valinneet junaa, jossa pääsisi kunnolla pitkälleen! Selkäparat... Thai-railwaysille isoja risuja vanhanaikaisuudesta (junalippuja ostetaan vain asemilta, netistä ostaminen tai varaaminen ei onnistu, ja entäs kun juna-asemalle on 90km matkaa?).
Saavuimme aamuyöllä ennen viittä Mo Chitin bussiasemalle Bangkokiin, jossa oli jo täysi tohina ja kuhina päällä. Kymmenittäin busseja, sadoittain takseja ja ihmisiä. Taksiparkissa kuski työnsi käsivoimin tiellä olevan ajoneuvon syrjään, jotta pääsimme matkaan...
Pienten eksymisten jälkeen selviydyimme hotelliimme Sukhumvitiin kuuden tienoilla aamulla. 500 bahtin (12€) ekstramaksu "early check inn:stä" ja eikun nukkumaan. 12 tuntia kestänyt bussimatka verotti voimia!
Mutta kaikkeen tottuu, ja mekin aloimme kolmannen, vai neljännen(?) visiitin jälkeen tottua Bangkokiin ja sen hullun hektiseen elämänmenoon ja liikenteeseen...
Päätimme kiertää paikkoja jotka olivat aiemmin jääneet välistä kiireen ja/tai kuumuuden vuoksi. Tällä kertaa Bangkokissa viettämämme päivät olivat nimittäin historiallisen viileitä, vain nipinnapin hellelukemia, kiertely oli siis jopa melko miellyttävää. Paikallisen avustuksella neuvoteltuamme Bangkok mini-tourin 70 bahtilla (1.6€) kävimme pikakelauksella nähtävyydet läpi, tuktukin odotellessa meitä. Kansallismuseo, temppeleitä, jättibudha, Golden mountain...
Myös räätäliliikkeeseen eksyimme, ja onneksi hyvällä, laadukkaalla ja istuvalla lopputuloksella Kimmo sai itselleen puvun mittojen mukaan, 26 tunnissa, yhdellä sovituksella. Ei näin, ei näin...
Mielenosoitusten vuoksi koko kaupunki tuntui olevan muutaman päivän kertakaikkiaan tukossa. Saimmekin vinkiksi käyttää jokiveneitä ja skootteritakseja, autoletkat kun eivät lauantain pahimpaan ruuhka-aikaan hievahtaneet mihinkään. Hurja tunne puikkelehtia liikenteen seassa Aasialaisessa miljoonakaupungissa jonka liikennesäännöt ovat "ei sääntöjä"... Jokiveneiden käyttö sen sijaan oli huomattavasti helpompi ja turvallisempi vaihtoehto taksille tai mopotaksille vieden meidät 200m päähän Thaimaan suurimmista ostoskeskuksista. Kunpa olisimme tajunneet tämänkin aiemmin!
Kotiväelle lupasimme olla menemättä lähellekään mielenosoituksia ja ihmismassoja, jotka valtasivat Bangkokin pääväylät parina päivänä. Lupausta oli vaikea pitää, kun kaduilla vallitsi suoranainen karnevaalitunnelma. Paikalle oli tullut tai tuotu kaikki kynnelle kykenevät. Turistien valokuviin haluttiin päästä ja ylävitosia heiteltiin. Ei voinut kuin ihailla tätä sitkeää kansaa ja sen yhteishenkeä paremman tulevaisuuden puolesta, ja toivoa asioiden joskus liikahtavan parempaan ja oikeudenmukaisempaan suuntaan.
Sunnuntaina, aaton aattona kello herätti matkalaiset tuttuun tapaan viiden tietämissä, yhden seikkailun päättyessä ja toisen alkaessa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti